Huomisen infra rakennetaan yhdessä

10 marraskuun, 2021

Huomisen infra rakennetaan yhdessä

Kunnat ja teollisuusyritykset ovat paineen alla. Ne haluavat käyttää pääomiaan mahdollisimman tehokkaasti passiivisen infrastruktuurin omistamisen sijaan. CapMan Infra tarjoaa uudenlaisia toimintamalleja erityisesti energia-, liikenne- ja telekommunikaatiosektorilla. Valokuitunen Oy toimii valokuituverkkojen pelinavaajana valtakunnallisesti. 

Länsimainen yhteiskunta on isojen haasteiden edessä. Infrastruktuuri ja väestö ikääntyvät, kaupungistuminen voimistuu. Talouteen ja terveyteen liittyvät koettelemukset ravisuttavat kansakuntia, ilmastonmuutos vaatii toimenpiteitä. Haasteet edellyttävät massiivisia panostuksia muun muassa uuteen teknologiaan.

– Julkisen sektorin toimijoille yhtälö on erittäin haastava, toteaa CapMan Infran Managing Partner Ville Poukka. Investointeja on pakko tehdä, mutta miten sijoittaa rahat kestävästi ja kannattavasti? Miten kunnat saisivat uutta näkemystä vaikkapa energiayhtiöiden hoitoon? Miten yritykset voisivat keskittyä ydintoimintoihinsa ja luoda samalla uutta bisnestä? CapMan on johtava pohjoismainen monipuolisen pääomasijoittamisen ammattilainen. Se on tunnistanut kuntien ja teollisuusyritysten keskuudessa lukuisia yhteistyömahdollisuuksia, joita se edistää vuonna 2018 perustamansa CapMan Infra -rahaston avulla. Rahastoon ovat sijoittaneet muun muassa Ilmarinen, Espoon kaupunki, Kirkon eläkerahasto ja Tradeka.

CapMan Infran tavoitteena on kanavoida hallinnoimiaan pääomia hankkeisiin, jotka avaavat uusia toimintatapoja kestävän perusinfrastruktuurin parissa energia-, liikenne- ja telekommunikaatiosektorilla.

Rahasto sijoittaa muun muassa kaukolämpöön, sähköntuotantoon ja -siirtoon, uusiutuvaan energiaan ja biokaasuun.

– Kuntien tehtäväpaletti on laaja. Jossain kohtaa pitää miettiä, haluaako kunta sijoittaa parempiin kunnan omiin palveluihin kuin esimerkiksi osakeyhtiömuotoiseen energiayhtiöön. Me haluamme vapauttaa kunnilta pääomia muun muassa päiväkoteihin ja vanhusten hoitoon tehtäviin investointeihin.

CapMan Infra vie investoinnit ruohonjuuritasolle. Kaikkien investointien ei tarvitse olla miljardiluokkaa, Poukka huomauttaa, vaan kannattavaa bisnestä syntyy pienemmälläkin rahalla.

Paikallinen toimija

Kumppaneita pääomasijoittaja on löytänyt isojen teollisuusyhtiöiden, energiayhtiöiden ja kuntien joukosta. Vastaanotto on ollut hyvä.

– Suomesta on tähän asti puuttunut aktiivinen, kasvollinen toimija, Poukka kuvaa. Norjassa CapMan Infra on osallistunut julkisen liikenteen kehitykseen ja uudistanut vuonoseutujen reittiliikennettä sähköistämällä autolauttoja. Ensi vuoden alkuun mennessä parikymmentä päästötöntä sähkölauttaa sukkuloi vaikeakulkuisella seudulla. Reittiliikenteessä on aloittamassa myös maailman ensimmäinen vetyalus.

– Erityisesti meitä kiinnostavat investoinnit, jotka johtavat pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä, Poukka perustelee. Kestävään kehitykseen tähtääviä hankkeita CapMan Infra on lanseerannut myös Suomessa. Yksi sen kohteista on Loviisan Lämpö, joka tuottaa ja jakelee kaukolämpöä Loviisassa. Syyskuussa CapMan Infra sopi suomalaisen energiayhtiö St1:n kanssa yhteistyöstä maalämpölaitosten rakentamisesta. Yhteistyö tähyää maalämpöinvestointien vauhdittamiseen ja lämmityksen päästöjen vähentämiseen.

Valokuitu lisää tiedonsiirron kapasiteettia

Tuore esimerkki vastuullisesta pääomasijoittamisesta on Valokuitunen Oy. Se on CapMan Infran ja Telian muodostama yhteisyritys, joka vastaa räjähdysmäisesti kasvaviin tiedonsiirron tarpeisiin valtakunnallisesti.

CapMan Infra halusi parantaa Suomen nopeita datayhteyksiä ja tiedonsiirron kapasiteettia, ja Telia kiinnostui yhteistyöstä. Kumppanit perustivat huhtikuussa 2020 uuden toimijan, Valokuitunen Oy:n, josta CapMan Infra omistaa 60 ja Telia 40 prosenttia. Valokuitusen liiketoiminta pohjautuu Telian Avoin Kuitu -liiketoimintaan.

Valokuitunen rakentaa valokuituverkkoa taajama-alueille ympäri Suomen. Yritys sai liiketoimintakaupassa Telialta 7 hengen tiimin sekä 20 000 kotitaloutta kattavan verkon Helsingissä, Tampereella ja Turussa.

Pääkaupunkiseudulta startannut bisnes on tehnyt lyhyessä ajassa valtavan kasvuloikan. Henkilöstö on kasvanut yli 40:een ja verkon kattavuus tuplaantunut.

Yritys uskoo, että tiedonsiirron tarpeen voimakas kasvu jatkuu pitkälle tulevaisuuteen. Se investoi Suomen valokuituyhteyksiin 300 miljoonaa euroa.

– Valokuitu on loistava tuote, sillä se on ympäristöystävällisin ja paras käsillä oleva tiedonsiirron teknologia ja kestää aikaa. Kun se on kerran rakennettu, se pysyy. Sitä ei tarvitse uusia, kuten niin moni muu teknologia, toteaa Valokuitunen Oy:n toimitusjohtaja Heikki Kaunisto.

Kauniston mielestä kotitalouksien ja koko yhteiskunnan olisi hyvä tiedostaa valokuidun tarpeellisuus kasvavan tiedonsiirron tarpeen kattamiseksi. Kotien kannattaisi ottaa valokuitu kiinteänä yhteytenä, koska siten mobiili-infran kapasiteetti riittäisi myös tulevaisuudessa tehokkaaseen tiedonsiirtoon.

Valokuitu varmistaa toimintavarman kaksisuuntaisen yhteyden, sillä se kykenee kuljettamaan yhtä tehokkaasti sekä lähtevää että tulevaa liikennettä.

– Valokuitusen vahvuus valokuituverkon rakentamisessa on Telian kattava valtakunnallinen runkoverkko, johon Valokuitunen kytkee kotitalouksien liittymät, Kaunisto sanoo.

Valokuitunen rakentaa verkkoja aina Saariselkää ja Sallaa myöten.

– Sallan kunnassa oli iso tarve saada kuntaan verkko, mutta kukaan ei tullut sitä rakentamaan. Me olimme vastaus heille.

– Eroamme muihin nähden siinä, että rakennamme valokuituyhteyden ja tarjoamme asiakkaille avoimen kuidun, mahdollisuuden valita laajakaista- ja tv-palvelut useilta eri palveluoperaattoreilta. Kuka tahansa palveluntarjoaja voi tarjota meidän verkkomme päällä omia palvelujaan, Kaunisto painottaa.

Nykytiedon mukaan vain valokuitu tarjoaa lähes rajattoman tiedonsiirtokapasiteetin myös tulevaisuudessa.

Yhteisyrityksessä molemmat kumppanit loistavat

CapMan Infran ja Telian yhteistyö tarjoaa Valokuituselle vankan omistuspohjan ja monipuolisen osaamisen kasvulle sekä teknologiselle kehitykselle.

– Telialla on resursseja tutkimukseen, meillä pääsy viimeiseen teknologiaan. CapMan antaa puolestaan toiminnallemme fokuksen, ja tukea löytyy aina, kun tarvitaan. Myös rahoitus on iso asia. Ei tarvitse miettiä, onko meillä budjettia rakentaa asiakkaille kuitua maahan, Kaunisto havainnollistaa.

CapMan ei osallistu yhtiöiden operatiiviseen toimintaan, mutta se antaa panoksensa strategiatyöhön, rahoitukseen ja riskienhallintaan omistajaohjauksen kautta, mikä on tervetullutta osaamista missä tahansa yrityksessä.

CapMan Infra voi tuoda oman tiiminsä tai muiden ammattilaisten osaamista hallitustyöskentelyyn aktiivisena omistajana. Poukka uskoo, että myös julkinen sektori voisi hyötyä CapManin tiimin asiantuntemuksesta.

Nopea verkkoyhteys kaikille

Lisäkapasiteettia tiedonsiirtoon siis tarvitaan, ja sarkaa on kynnettävä, jos Suomi aikoo digitaalisen infrastruktuuristrategiansa mukaisesti nousta tietoliikenneverkkojen kärkimaaksi. Suomen pyrkimyksenä on Euroopan komission tavoitteiden mukaisesti taata nopeat laajakaistayhteydet, vähintään 100 megabittiä sekunnissa, kaikille kansalaisille vuoteen 2025 mennessä.

Naapuriin verrattuna Suomi on jäänyt selvästi jälkeen; Ruotsissa tietoliikennenopeudet ovat jo nyt kymmenkertaiset eli 1 gigabitin luokkaa.

Heikkoihin datayhteyksiin voi törmätä vielä jopa monissa taajamissa pitkin Suomea. Tänä päivänä on tavanomaista että lapset pelailevat nettipelejä samalla kuin vanhemmat tekevät etätöitä asiantuntijatehtävissä ja istuvat Teams-kokouksissa. Sellaista datasiirron määristä ei paraskaan mobiiliverkko selviä.

Mobiili-infra ei riitä

Kuituyhteydet ovat sähköistettyjen autolauttojen ja maalämpölaitosten rakentamisen tavoin havainnollinen esimerkki vastuullisesta pääomasijoittamisesta ja siten linjassa CapMan Infran arvojen kanssa. Kuituyhteydet tukevat tasa-arvoa suomalaisten keskuudessa: ne tarjoavat mahdollisuuden asua ja työskennellä monissa paikoissa, ei vain isoissa kasvukeskuksissa.

– Suomessa ollaan luotettu mobiili-infraan, mutta datan käyttö on lisääntynyt massiivisesti. Hyvä mobiiliverkko on hyvä asia, mutta se ei yksin riitä, Poukka toteaa.

Valokuitu on myös ympäristöystävällisin tiedonsiirron muoto; sen hiilijalanjälki on pienin vastaavanlaisiin tuotteisiin verrattuna.

MIKSI VALITA VALOKUITU?

  1. Valokuitu kotiin on aina nopein ja huolettomin yhteys nettiin kaikille kodin laitteille.
  2. Yhteys on tasalaatuinen, ja sen viive lyhin mahdollinen. Videot eivät pätki tai pelit hidastele.
  3. Kotiin asti rakennettu kiinteä valokuituyhteys nostaa kiinteistösi arvoa.
  4. Kodin yhteyksistä valokuitu on pitkäkestoisin ja ekologisin: kaapelit palvelevat vähintään 50 vuotta.

Teksti Helen Partti, Kuvat Patrik Pesonen. Artikkeli julkaistu HS Infra julkaisussa 10.11.2021.