FAQ

Onko sinulla kysymyksiä CapManista tai pääomasijoittamisesta? Alle olemme koonneet listan usein kysytyistä kysymyksistä vastauksineen.

Toiminta ja organisaatio

1. Miten CapManin toiminta on organisoitu?

CapMan-konserni koostuu emoyhtiö CapMan Oyj:stä sekä sen tytäryhtiöistä ja osakkuusyhtiöistä. CapManilla on tytäryhtiöitä Suomessa, Ruotsissa, Guernseyllä, Luxemburgissa, Kyproksella sekä Isossa-Britaniassa. Nämä tytäryhtiöt ovat konsernin rahastojen hallinnointi-/neuvonantoyrityksiä tai sijoitusyhtiöitä. Rahastot tekevät suoria sijoituksia kohdeyrityksiin ja kiinteistöihin.

Kaikki tytär- ja osakkuusyhtiöt on lueteltu vuosikertomuksessa tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Konsernin keskeiset sijoitusalueet ovat: Buyout, Real Estate, Russia, Credit, Growth ja Infra. Konserniin kuuluu kolme palvelutiimiä: Varainhankinnan konsultointia pääomarahastoille ja strategista neuvonantoa omaisuusluokkaan sijoittaville tarjoava Scala Fund Advisory, hankinta- ja ostotoiminnan palveluja kasvaville yrityksille tarjoava CaPS, sekä analyysi, raportointi ja varainhoitoyhtiö JAM Advisors. Lisäksi konserniin kuuluu taloushallinto-, back office-, lakiasiain-, viestintä & sijoittajasuhde-, IT- sekä HR-funktiot.

2. Ketkä ovat CapManin sijoittajia?

CapManin asiakkaat ovat ammattimaisia sijoittajia. Yli 200 pohjoismaista ja kansainvälistä instituutiota (esimerkiksi eläkerahastoja ja vakuutusyhtiöitä) sijoittavat CapManin rahastoihin.

3. Mikä on CapManin sijoitusstrategia?

Jokaisella sijoitusalueella ja rahastolla on oma tarkasti määritelty sijoitusstrategia. Tavoitteenamme on kasvattaa kohdeyritystemme sekä kiinteistö- ja infrastruktuurisijoitustemme arvoa tai tuottoprofiilia. Saavutamme tämän huolellisen kohteiden valinnan lisäksi asettamalla arvonluonnille selkeät tavoitteet ja aktiivisesti vaikuttamalla arvonluontiin sijoitusprosessin jokaisessa vaiheessa. Menestyksekkään sijoituksen taustalla on motivoitunut ja osaava eri toimialat ja tilanteet tunteva tiimi. Tavoitteenamme on palkata parhaat ammattilaiset sekä CapManille että kohdeyrityksiin. CapMan sijoittaa pääomasijoitusluokkaan, pääosin omiin rahastoihimme, myös omasta taseestamme.

4. Miten CapMan luo arvoa sen rahastojen yrityksissä ja kiinteistö- ja infrakohteissa?

Olemme kohdeyritysten, kiinteistöjen ja infrastruktuurikohteiden aktiivisia omistajia. Jokaisesta sijoituskohteesta vastaa koko sijoitusperiodin ajan sitoutunut tiimi, joka kehittää yhtiötä/kiinteistöä/infrakohdetta yhdessä yritysjohdon/vuokralaisten kanssa. Arvonluonti perustuu useimmiten yritysten kasvuun, kannattavuuden parantamiseen sekä strategisen aseman vahvistamiseen.

CapMan hyödyntää sijoitustoiminnassa lisäksi CapMan Advisor -verkostoa. Verkoston jäsenet ovat pitkän uran tehneitä liike-elämän edustajia, joilla on vahva suhdeverkosto sekä syvällistä osaamista eri toimialoilta.

Ansaintamalli

5. Mitkä ovat CapManin päätulonlähteet?

CapManin pääasialliset tulonlähteet ovat palkkiot, voitonjako-osuustuotot sekä tuotot omista rahastosijoituksista. Lue lisää ansaintamallistamme täältä.

6. Miten CapMan laskee hallinnoitavat pääomat?

Hallinnoitavilla pääomilla tarkoitetaan rahastojen jäljellä olevaa pääosin oman pääoman ehtoista sijoituskapasiteettia sekä jo sijoitettua pääomaa hankintahintaan tai mandaattien kohdalla vaihtoehtoisesti käypään arvoon. Hallinnoitavat pääomat lasketaan hallinnointipalkkioiden tuottopohjan perusteella, eli sijoituskapasiteetti sisältää oman pääoman lisäksi rahastojen velkaosuuden niissä tapauksissa, joissa hallinnointipalkkioita maksetaan myös rahaston velkaosuuden pohjalta. Hallinnoitavat pääomat kasvavat rahastojen varainhankinnan tai sijoitusmandaattien perusteella tehtyjen sijoitusten myötä, ja pienenevät sijoituskohteista irtautumisten seurauksena.

7. Milloin rahasto siirtyy voitonjakoon?

Voitonjaon piiriin siirtyäkseen rahaston on palautettava sijoittajille kutsuttu pääoma, ja pääomalle vuotuinen etuoikeutettu tuotto (ns. kynnystuotto, tyypillisesti 8 % IRR p.a.). Kun rahasto on siirtynyt voitonjakoon, jaetaan loput rahaston kassavirroista sijoittajien ja hallinnointiyhtiön kesken. Tällöin kassavirran tyypillinen jakosuhde on 80 prosenttia sijoittajille ja 20 prosenttia hallinnointiyhtiölle. Voitonjakovaiheessa hallinnointiyhtiö saa voitonjako-osuustuottoja kaikesta rahaston kassavirrasta, myös silloin kun sijoituskohteesta irtaudutaan alle sen hankintahinnan. CapManin rahastojen kohdalla voitonjaon piiriin siirtyminen on kestänyt keskimäärin 6,6 vuotta.

Huomioitavaa voitonjakoon liittyen:

  • Koska hallinnointiyhtiö ei saa voitonjako-osuuksia yksittäisistä kohteista vaan koko rahaston menestyksen perusteella, ei rahaston ensimmäisillä irtautumisilla tyypillisesti ole vaikutusta CapManin tulokseen voitonjako-osuustuottojen muodossa (omien rahastosijoitusten kautta vaikutusta voi olla). Nämä irtautumiset palauttavat vielä sijoittajilta kutsuttua pääomaa tai sille maksettavaa etuoikeutettua korkoa.
  • Tarkasteltaessa aikataulua, jolla rahastot voivat siirtyä voitonjakoon, on verrattava sijoittajien jo saaman kumulatiivisen kassavirran suhdetta kutsuttuun pääomaan.
  • Salkun käypä arvo, mukaan lukien rahaston mahdolliset nettokassavarat, kertoo sijoittajille jaettavissa olevan pääoman katsauskauden lopussa.
  • Tarvittavaa kassavirtaa arvioidessa on huomioitava, että osassa rahastoista on vielä pääomaa kutsumatta.
  • Myös edellisen voitonjaon jälkeen mahdollisesti kutsuttu uusi pääoma sekä sille kuuluva etuoikeutettu vuotuinen tuotto tulee palauttaa sijoittajille ennen kuin uutta voitonjakoa voidaan maksaa.

8. Miksi voitonjako-osuustuotot jaetaan rahastosijoittajien, hallinnointiyhtiön ja sijoitustiimin kesken?

Voitonjako-osuustuotot ovat pääomasijoitusalalle tyypillinen rakenne sijoittajien ja hallinnointiyhtiön, yleensä sen sijoitusammattilaisten, intressien yhdenmukaistamiseksi. Voitonjako-osuustuottoihin liittyvä ansaintapotentiaali on hallinnointiyhtiön näkökulmasta merkittävä, minkä vuoksi on sen edun mukaista hoitaa sijoitustoimintaa mahdollisimman tuottavasti. Myös sijoittajat hyötyvät siitä, että sijoitusammattilaisilla on mahdollisimman suuri intressi tuoton maksimoimiseen.

9. Mitä periaatteita CapMan noudattaa omien sijoitustensa arvonmäärityksessä?

CapMan noudattaa rahastosijoitustensa käyvän arvon määrityksessä IPEVG -arvonmääritysperiaatteita (International Private Equity and Venture Capital Valuation Guidelines). Arvonmäärityksessä huomioidaan muun muassa hankintahinta, sijoituksen luonne, markkinaympäristö, listattujen verrokkiyhtiöiden arvostus, kohdeyrityksen tämänhetkinen ja ennustettu kehitys sekä sijoituksen yhteydessä tehdyt rahoitusjärjestelyt.

10. Mikä on CapManin osinkopolitiikka?

CapManin tavoitteena on jakaa vuosittain kasvavaa osinkoa osakkeenomistajille.

11. Miksi jokainen CapManin tekemä irtautuminen ei näy CapManin tuloksessa?

Yksittäisen irtautumisen tulosvaikutus riippuu CapManin oman sijoituksen koosta siihen kohteeseen tai rahastoon, josta irtautuminen tehdään sekä siitä, onko rahasto jo voitonjaon piirissä. Mikäli CapManin sijoitus rahastoon on merkittävä, riippuu irtautumisen jäljellä oleva tulosvaikutus irtautumisarvon ja viimeisimmän käyvän arvon suhteesta. Usein tulosvaikutus on merkittävältä osin kirjattu tulokseen jo ennen irtautumista. Vain pieni osa CapManin hallinnoimista rahastoista on tällä hetkellä voitonjaon piirissä. Suurin osa CapManin rahastoista ovat irtautumis- ja arvonkehitysvaiheessa, ja niihin liittyy pitkän aikavälin voitonjakopotentiaalia.

Kompensaatio

12. Kuka päättää CapManin johdon ja työntekijöiden kompensaatiosta?

CapManin kompensaatiojärjestelmän valvonnasta ja toiminnasta vastaa hallituksen Palkitsemisvaliokunta, jonka jäsenet on eritelty täällä. Enemmistö Palkitsemisvaliokunnan jäsenistä on yhtiöstä riippumattomia Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaisesti. Toimitusjohtaja tai yhtiön muuhun johtoon kuuluva henkilö ei saa olla palkitsemisvaliokunnan jäsen. Palkitsemisvaliokunnan tehtävät määritellään valiokunnalle vahvistettavassa työjärjestyksessä, yhtiön omien lähtökohtien mukaan. CapMan noudattaa kaikilta osin hyvää hallintotapaa, jossa mm. alaisen kompensaatio pitää hyväksyttää esimiehellä (yksi yli yhden periaate) ja toimitusjohtajan ja johtoryhmän kompensaatiosta päättää hallitus palkitsemisvaliokunnan esityksen perusteella. CapMan antaa suosituksen mukaisen selvityksen palkkiojärjestelmistään vuosittain.

13. Miten CapManin palkitsemisjärjestelmä on sidottu yhtiön vuositulostavoitteeseen?

CapManin palkitsemisjärjestelmä koostuu lyhytaikaisesta ja pitkäaikaisesta kannustinjärjestelmästä.

Lyhytaikainen järjestelmä koskee CapManin koko henkilökuntaa, pois lukien yhtiön toimitusjohtaja sekä talousjohtaja, ja sen keskeinen tavoite on osakekohtainen tulos, jolle hallitus on asettanut minimitavoitteen. Sijoitustiimien kohdalla lyhytaikaisen järjestelmän bonukset perustuvat kyseisen sijoitusalueen hallinnointiliiketoiminnan tulokseen, ja niiden maksamista koskee myös osakekohtaisen tuloksen minimivaatimus.

Pitkäaikainen kannustinjärjestelmä sisältää sijoitukseen perustuvan pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustinjärjestelmän yhtiön avainhenkilöille. Sijoitukseen perustuvassa kannustinjärjestelmässä yhtiön avainhenkilöt sitoutuvat yhtiön omistaja-arvon kehitykseen sijoittamalla merkittävän summan yhtiön osakkeisiin.

CapMan Oyj:llä oli katsauskauden lopussa voimassa kaksi optio-ohjelmaa henkilöstön kannustamiseksi ja sitouttamiseksi, Optio-ohjelma 2013 ja Optio-ohjelma 2016. Uuden sijoitukseen perustuvan kannustinjärjestelmän myötä CapMan ei jaa uusia optio-oikeuksia nykyisistä optio-ohjelmista 2013 ja 2016.

14. Omistavatko CapManin johtoryhmän ja hallituksen jäsenet CapManin osakkeita?

CapMan Oyj:n hallituksen ja johtoryhmän osakeomistukset raportoidaan vuositasolla yhtiön vuosikertomuksessa. Johdon liiketoimet tiedotetaan lisäksi nykysääntelyn mukaisesti erikseen pörssitiedotteilla.